Kommunip nunaminertaanut aallaavittut aalajangersakkat pingasut aalajangiunneqarput:
1. Kommunimut tamarmut aalajangersakkat nalinginnaasut atuupput, imaluunniit nalinginnaasumik kommunip ilaanut atuullutik, soorlu illoqarfimmut, nunaqarfimmut nunaannarmullu.
2. Immikkoortut ataasiakkaanut, siunissamut ineriartortitsinissamut kommunalbestyrelsip kissaataanut oqariartuuteqartut immikkut pingaarnertut aalajangersagaapput. Aalajangersakkat siunissamut sammisuupput, ilaatigut annikitsukkuutaamut immikkoortumut pilersaarutinut atuuttunut akerliusinnaapput, piffissalli ingerlanerani taakku aaqqiivigineqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Immikkoortut ilaanut pingaarnertut aalajangersakkat immikkoortunut aalajangersimasunut kommunip pilersaarusiorfigineqarneranut tapiliussami nassaarineqarsinnaapput.
3. Immikkoortumut ataatsimut immikkut aalajangersakkat immikkuualuttuupput, immikoortumi ineriartortitsinissamik periarfissanik nalunaartut, annikitsukkuutaamik immikkoortup pilersaarusiorneqarneranut inaarutaasumik akuersissutigineqartumeersut. Annikitsukkuutaamik immikkoortunik pilersitsinermi, immikkut aalajangersakkanik sinaakkutissiisut, immikkoortunut ilaannut pingaarnertut aalajangersakkanit aallaviligaapput. Annikitsukkuutaamik immikkoortunut immikkut aalajangersakkat, kommunip pilersaarusiorfigineqarneranut tapiliussami immikkoortuni aalajangersimasuni nassaassaapput.
Ilaatigut annikitsukkuutaanut immikkoortut, immikkoortutulli annertutigisutut killilerneqarlutik pilersinneqartarput, ilaatigullu agguataarinerit ingerlanneqartarlutik, immikoortullu ataani immikkoortunik pilersitsineqartarluni.
Kommunip pilersaarusiorneqarneranut tapiliussat immikkoortumilu pilersaarutit siusinnerusut piusut suli atuupput, immikkoortunut nutaanut ataatsimoortitsinngitsut.
Immikkoortut ilaanut aalajangersakkat nalinginnaasut
Immikkoortunik pingaarnertut aalajangersakkanik aallaaveqartunik pilersitsinermi, tunngaviit tullinnguuttut atorneqarput.
1. Aqquserngup qeqqa
2. Sangorissat marluusut titarnerannik aaqqiineq
3. Sineriak
4. Sanaartukkat imminnut qanittut akornanni qeqqata titarnera
5. Illup saqqaata titarnera imaluunniit 5 m-mik ungasitsigalugu
Maluginiaqquneqassaaq nunaannaap assitaata tunngavik aatsaat 2012-p ingerlanerani eqqoqqissaartuunissaa naatsorsuutigineqassammat. Taamaattumik piviusimi nunaannarlu assitaani akerleriittoqarsinnaavoq, pingaarnertut illoqarfiit, nunaqarfiit nunaannarlu akunnerminni ikaarsaarnerini.
Aalajangersakkanik immikkualuttut atuuttut ilaatigut PDF-fiilitut annikitsukkuutaanik immikkoortunut ataasiakkaanut toqqagassatut inissisimapput, ilaatigut aalajangersakkat immikkualuttut kommunip pilersaarusiorneranut digitaliusumut ilanngussaapput.
Normulersuineq
• Immikkoortuni tamani ingerlaavartumik normulersuisoqartarpoq, tassani illoqarfiit, nunaqarfiit nunaannarlu ataasiakkaat aallaavigineqarlutik
• Normulersuinerit immikkoortunut allaffissornikkut normut nutaat pisoqqallu atorlugit sananeqarput:
957 Nunaannaq nunallu immikkoortut
800 Sisimiut
700 Maniitsoq
820 Kangerlussuaq
801 Itilleq
803 Sarfanguit
701 Atammik
702 Napasoq
703 Kangaamiut
Soorlu Napasoq-mi inissiaqarfiit 702-A1-imik taaguuserneqassapput.
Immikoortup pingaarnertut atorneqarfissaatut erseqqissaatitut naqinnerit atuineqartarput. Inatsisit malillugit, illoqarfinnut nunaqarfinnullu naqinnerit aalajangersimasut atorneqarput, nunaannarmullu naqqinnerit allat atorneqarlutik.
Immikkoortuni assigiinngitsuni erseqqissaatit
Illoqarfiit immikkoortui
Immikkoortunut ataasiakkaanut pingaarnertut aalajangersakkanik aalajangersaasoqarpoq siunissami immikkoortut pingaarnertut atorneqarnissaannut soorlu:
A: Inissiaqarfittut
• Ammasumik pukkitsunik inissialiortiterneq: Ammasunik pukkitsunik inissialiortiternermi paasineqartarput ilaqutariinnut ataatsinut illut ilaqutariinnullu marlunnut illut ataasiakkaat/affarleriit annerpaamik quleriit marluk.
Ilaqutariinnut ataatsinut illu illu ataaseq ilaqutariinnullu marlunnut illu affarleriit. Ammasunik pukkitsunik inissialiortiternermut atatillugu naatsiivimmut, aneerasaartarfimmut ammaannartumut assigisaanullu nunaminertamik tunniussisoqarsinnaavoq inissiamut ataatsimut annerpaamik 50 m2.
• Qanittunik pukkitsunik inissialiortiterneq: Qanittumik pukkitsunik inissialiortiternermi paasineqartarput illut sanileriiaat, uiguleriiaat eqimattallu annerpaamik marlunnik affarmillu quleriillit.
Affarmik quleriimmik taasineq akulikittumik paatsuunganermik pilersitsisarpoq, taamaattumik erseqqissarneqassalluni. Illup qaliata sivinganeranut annerpaamik 1 meterimik portussuseqassaaq. Portussuseq illup iluanit qaliallu natianiit, illup qaliata sivinganerata tungaanut uuttorneqassaaq.
Illup nunaminertamik atugassiinermi annertussusaanut uuttuinermi, naqqup iluani nunaminertat imaluunniit ataaseq affarlu quleriimmik sanaartugaanersoq ilanngunneqarneq ajorput.
Qanittumik pukkitsunik inissialiortiternermut atatillugu naatsiivimmut, anerasaartarfimmut assigisaanullu nunaminertamik qinnuteqartoqarsinnaavoq. Illumut atatillugu illumut ataatsimut annerpaamik 25m2 nunaminertamik atugassiisoqarsinnaavoq.
• Quleriiaanik inissialiortiterneq: Quleriiaanik inissialiortiternermi paasineqartarpoq inissiarsuarnik, blokki illullu immikkoortut.
Inissiaqarfinni nunaminertat sanaartorfiunngitsut
Nunaminertat sanaartorfiunngitsut, allanut siunertanut immikkoortinneqarsimanngitsut, taamaallaat nunaminertatut sanaartorfiunngitsutut ataatsimut atugassatut ilusilerneqassapput.
Nunaminertanik sanaartorfiunngitsunik atuiner-mi ileqqoreqqusat maleruagassallu tullinnguuttut atuupput ”Qeqqata Kommuniani umiatsianik qa-qitsinermik ileqqoreqqusat”, “Qitsuuteqarnermi qimmeqarnermilu maleruagassat” aammalu ”Containereqarnermut ileqqoreqqusat”.
Kommunalbestyrelsip akuersissutigisinnaavaa, immikkoortuni inissialiorfissani suliffeqarfimmik ingerlatsisoqarsinnaanera, inissialiorfinni nalinginnaasumik ima ingerlanneqassappat:
• Suliffeqarfik ima ingerlanneqassaaq, immikkoortup inissiaqarfiusup isikkua allanngortinneqarani.
• Suliffeqarfik eqqaamiorisanut akornutaanani ingerlanneqassaaq. Soorlu pujumik tipimillu akornutaasinnaasut.
• Suliffeqarfik annertunerusumik biilit uninngasarfeqalernissamik pilersitsissanngilaq.
B: Umiarsualivik - Inuussutissarsiutit
• Inuussutissarsiutinut siunertallit: Immikkoortut inuussutissarsiutinut siunertallit ima paasineqassapput, nunaminertani ilusilersuisoqarsinnaasoq sanaartortoqarsinnaasorluunniit suliffissuarnut værkstedeqarfittullu, entreprenørinut ilitsivittullu, garagenut, assartuinermik suliffeqarfinnut, nioqqutissanik niuertunut assigisaanullu atorneqarsinnaasunik.
• Suliffeqarfinnut immikkut inissinneqarnissamut piumasaqaatilinnut immikkoortut: Suliffeqarfinnut mingutsitsisunut assigisaannullu immikkoortut, immikkoortunut immikkut immikkoortitanut inissinneqassapput.
• Umiarsualivinnut siunertallit: Umiarsualiveqarfiit ima paasineqasapput, umiarsualiveqarnermut inuusutissarsiuutinillu assigisaanullu siunertalinnut sanaartortoqarsinaasoq nunaminertarluunniit ilusilersorneqarsinnaasoq.
C: Siunertat ataatsimoorussat
• Siunertat qiterisaqarfiit: Qiterisaqarfittut siunertallit paasineqartarput illoqarfimmi sunniuteqartut soorlu nioqqutissanik immikkullu ittunik nioqquteqartut, inuussutissarsiorfiit namminersorfiusut, (pilerisaarusiorfiit, qarasaasialeriffiit, eqqartuussusilerisut, illussanik titartaasartut, ingeniørit, illunik tuniniaasartut, naatsorsuuserisut assigisaallu), kigutileriffiit (kigutilerisoq, isikkanik tagiartuisartoq, tarnit pissusaannik ilisimasalik assigisaallu), sullissinermik suliffeqarfiit, inissiat (ammasut pukkitsut, qanittut pukkitsut quleriiaallu), akunnittarfiit, neriniartarfiit, nuannaarniartarfiit, biilit unittarfii, teknikkimut atortut assigisaallu.
• Tamanut atugassatut siunertallit: Siunertat tamanut atugassiani paasineqartarput kulturimut, sunngiffimmi, atuartitsinermut, meeqqanut inuusuttunut utaqqarnullu paaqqinniffiit, oqaluffinnut, pisortatigut allaffeqarfinnut, inissianut (ammasunut pukkitsunut, qanittunut pukkitsunut inissiarsuarnullu), siunertanut peqqinnartunut, inissanut, biilit unittarfiinut, teknikkikkut atortunut assigisaanullu siunertallit.
Immikkoortuni qitiusumik pisortalluunniit siunertaanut atugassat A-mi taaneqartutut inissiat erseq-qissarneqarput: Inissiaqarfiit, uani pingaarnertut eqqarsaatigineqarput najugaqarfiit qitiusumik pisortatigullu siunertalinnut sanaartukkanut pissu-tissamisoortumik ilaasut.
Nunaminertat sanaartorfiunngitsut, siunertanut allanut immikkoortinneqarsimanngitsut, nunaminertatut sanaartorfiunngitsutut tamanut atugassatut tamaallaat atorneqarsinnaaput.
D: Nunaminertat sanaartorfiunngitsut
• Nunaminertat sanaartorfiunngitsut: Nunaminertani sanaartorfiunngitsut paasineqartarput, immikkoortut sukisaarsarfittut assigisaanullu atorneqassasut.
Nunaminertat sanaartorfiunngitsut nunat isikkui sukisaarsarfeqarnermillu atorneri atatiinnar-neqassapput.
• Sukisaarsarfittut sanaartukkat annertunerit: Immikkoortoq sanaartorfigineqassanngilaq, tamaallaat immikkoortup atorneqarneranut ingerlanneqarneranullu pisarialinnut. Tamannali pingaarnertut aqqusinernik, aqqusineeqqanik, pilersuinermi aqqutinik teknikkikkullu atortunut pilersitsinissamut akornutaassanngilaq.
Sukisaarsarfittut sanaartukkanut annertunernut iliveqarfiit, timersortarfiit nunallu qorsooqqissut illoqarfimmiittut ilaapput.
• Illoqarfimmi akunnittarfiit/illuaqqat: Illoqarfimmi akunnittarfiit illuaqqallu, takonaria-qarnermik soqutigisaqarnermut tunngasunik sukisaarsarfissatut sanaartukkat immikkoortumut D-mut inissinneqassapput.
E: Immikkut atuineq / teknikkikkut atortut annertunerusut
Immikkut atuinermi /teknikkikkut atortut annerni immikkoortut ima paasineqassapput, teknikkikkut atortunut soorlu tankersuarnut, qaartiterutinut toqqorsivittut, ujaqqerivittut, anartarfilerinikkut eqqaavilerinikkullu inissiivissatut, eqqaavissuartut, ikuallaavittut mittarfeeqqatut assigisaannulluunniit immikkoortinneqarsimasut.
F: Attaveqaatitut sanaartukkat.
• Mittarfeqarfiit assigisaallu.
Nunap ilaa
Kommunip pilersaarusiorneqarnerani nunap ilaani tun-ngaviit pingaarnerat, immikkoortut taaguusersorneqarneri tullinnguuttut malillugit aalajangersarneqartarput:
K. Sunngiffimmi aasaaneranilu illuaqqanut il.il. immikkoortut.
Sunngiffimmi aasarsiornermilu illuaqqat
Sunngiffimmi aasarsiornermilu illuaqqanut immikkoortitsisoqarsinnaavoq. Tamanna sineriammi kangerlunni imaluunniit nunaqarfikuni Kangerlussuullu eqqaani nalinginnaasumik pisartoq.
Piniariarnermi illuaqqat oqquisarfiillu
Piniarfiusinnaasuni aalisarfiusinnaasunilu illuaqqat tamanit orninneqarsinnaasut sanaartorneqarsinnaapput.
Illuaqqat kommunimik kattuffinnit/peqatigiiffinnit taamaallaat pilersinneqaarsinnaapput.
Illuaqqat pingaarnertut piniarnermut atatillugu atorneqarsinnaapput, ajornartoortoqartillugulu atorneqarsinnaassallutik.
Akunnittarfiit illuaraqarfiillu
Immikkoortumi akunnittarfiit illuaraqarfiillu, peqqissarfilinnik, sulisut inissiaanik, inuussutissanik nioqqusiorfinnik il.il. suliaqarnermut attuumassuteqarneranik tunngavilinnut ilaapput
L. Immikkut sukisaarsarfittut immikkoortut
Immikkut sukisaarsarfittut immikkoortut
Immikkoortup L-ip iluani sukisaarsarfinnik sanaartukkanik, soorlu sisoraartarfiit majuartaatillit, akunnittarfiit, illuaraqarfiit assigisaannillu pilersitsisoqarsinnaavoq. Nalinginnaasumilli immikkoortoq K-p immikkoortoq L-imut inissiinneratigut.
Takornarissanut illuaqqat.
Uani nalinginnaasumik pineqartartut tassaapput takornariaqarnermik siunertaqarluni pisuinnarluni aqqutini imaluunniit allatigut misigisaqartitsiniarluni takornariaqartitsinermi illuaqqat tamanit ornineqarsinnaasut.
Aqqut angallavissaq
Kommunip pilersaarusiorneqarnerani, takornariaqarnermut piniarnermullu siunertatut naleqquttunik angallavissaqarnissaq qulakkeeniarlugu, aqqutinik angallavissanik ilanngussisoqarsinnaavoq.
M. Savaateqarnermut, naasorissaanermut, imaanik aammalu orpinnik atuinermi, qeqertanik qimmilivinnik il.il immikkoortitikkat.
Immikkoortunut ilaapput qeqertat qimmiliviit illoqarfiup avataaniittut aammalu ungoorilluni piniartarfiit
N. Teknikkimut attaveqarneq pilersuinermullu il.il. immikkoortut
Immikkoortumi ilaappput nunaannarmi nukissiornermik sanaartukkat, soorlu erngup nukinganik nukissiorfik tatsit ilanngullugit, anorimik nukissiorfinnik immikkoortut il.il. innaallagissamut sakkortuunut ingerlaffiit, aqquserngit ingerlaffiit, aatsitassanik piiaaviit teknikkinik pisariaqartitanik atortulersukkat.
O. Immikkoortut sanaartorfigeqqusaanngitsut, taassumalu ataani ivigartorfissatut immikkoortitat, immikkoortut atugassanngortinneqanngitsut nunalu.
O immikkoortunik pingasunut agguataarneqarput:
O1. Immikkoortut atugassanngortinneqanngitsut – nunaannarmi sanaartorfiusuni 5 km-isut ungasissusillit
O2. Nuna – sanaartorfiusuniit 5 km-it sinnerlugit ungasissumiittut.
O3 Ivigartorfissatut immikkoortitat
Qeqqata Kommuniani kommunip pilersaarusiornermut 2012-2024-imut immikkoortut siulliit marluk kisiisa atorpai.
Annikitsukkuutaanut immikkoortunut aalajangersakkat nalinginnaasut
Immikkuutaartumik inerisaaneq
Illoqarfimmi immikkoortunut pilersaarutinik suliaqarnermi qulakkeerneqassaaq, illoqarfiup ineriartortinneqarnera piffissanut pilersarutinik imaluunniit immikkoortukkaarlugu ingerlanneqassasoq, kommunip pilersaarusiorneqarnerani aalajangesarneqartunik.
Sanaartorneq
Illoqarfimmi immikkoortunut pilersaarusiornermi immikkoortuni ataasiakkaani sanaartukkat imminnut ungasissusissaat qanorlu ittunik sanaartornissaq aalajangersarneqassaaq.
Illoqarfiup avataani utoqqaat innarluutillillu angallassinnaaneranut periaffissinnissaat pingaarnertut eqqarsaatigalugu, kikkunnut tamanut angallaffigineqarnissaanut aalajangersaasoqarnissaa qulakkeerneqassaaq.
Atortorissaarutit ataatsimoorussat
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi immikkoortumi najugaqartut illuutissaannik sanaartorfiullu innuttaanut atugassanik illunik ataatsimoorussanik pilersitsisoqarsinnaaneranut periarfissiisoqarnissaanik qulakkeerisoqarsinnaavoq, taakku immikkoortutut A-tut (Najugaqarfiit) aamma immikkoortutut C-tut (Siunertat ataatsimoorussat) immikkoortinneqassapput.
Immikkoortut uninngaarfiusinnaasut pinnguarfiusinnaasullu
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi immikkoortuni pinnguarfiusinnaasunik uninngarfiusinnaasunullu nunaminertanik immikkoortitsinissamut pilersitsisoqarsinnaaneranut periarfissiisoqarnissaanik qulakkeerisoqarsinnaavoq, taakku immikkoortutut A-tut (Najugaqarfiit) aamma immikkoortutut C-tut (Siunertat ataatsimoorussat) immikkoortinneqassapput.
Naatsiiviit
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi immikkoortuni A-ni (najugaqarfiit) naatsiivinnut nunaminertanik immikkoortitsisoqarsinnaavoq, kommunabestyrelsip nalilerpagu, immikkoortup atorneqarnerata sinneranut ataatsimoortinneqarsinnaasoq periarfissaqartorlu, aammalu immikkoortup killiliussaqarfiata annertussusaa nikisinneqassanngippat.
Nunaminertat sanaartorfiunngitsut
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarusiornermi qulakkeerneqassaaq, nunaminertat sanaartorfiunngitsut ajunngitsumik torersumillu isikkoqarnissaat. Tassa imaappoq, nunaminertamik sanaartorfiunngitsumik sukkulluunniit atuineq atorneqarnissaanut ima naapertuutsigissasoq, atuineq allanut akornutaanani.
Eriagisassat avatangiisitigullu soqutigisat
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarusiornermi qulakkeerneqassaaq, illut immikkoortulluunniit kusanartuliortaasermik, kulturikkut oqaluttuarisaanermut imaluunnit avatangiisitigut soqutiginaateqarpata eriagineqarnissaat.
Ilassusiliinerillu imaluunniit illoqarfiup avatangiisiini pioreersuni nutaamik sanaartornerit illut pioreersut immikkoortullu isikkua mianeralugu ingerlanneqartassasut inatsisiliornermilu atuuttumik avatangiisinut aalajangersakkat malinneqarlutik.
Qanganitsat eriagisassat
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi qulakkeerneqassaaq, sulinerup ingerlanerani qanganitsanik eriagisassanik sunilluunniit nassaartoqassagaluarpat Nunatta Katersugaavia attavigineqassasoq.
Sanaartornerup aqqusinermut ungasissusissaa sanaartornernullu allanut ungasissusiliinerit
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi, allanik immikkut pisoqartinnagu, aqqusinerni annerusuni sanaartornermut aqquserngup ungasissusissaanik aalajangersaanissaq qinnutigineqassaaq aqquserngup qeqqaniit tullinnguuttutut ungasitsigisunik:
- Aqquserngit angallaffiunerusut 12 m
- Aqquserngit angallaffiunnginnerusut (sumiiffimmi aqquserngit) 10 m
- Aqquserngit allat (najukkanut aqquserngit) 8 m
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi aqqusinermiit suliffeqarfimmiilluunniit sanaartornermi nipiliornernut ungasissusiliinissanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, taakku taamaallaat immikkooruteqarsinnaapput nipiliortitsinerit apparsarnissaannut, soorlu saqqaasa oqorsarnerisigut, Isumannaallisaanermut killiliinikkut, killeqarfilersuinikkut kiisalu timmisartut timmiffissaasa killilersorneqarnerisigut illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarummi ilisarnaasersorneqartunik.
Aqqusiniliorneq
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi, allanik immikkut pisoqartinnagu, aqqusnermut, kuussinernut, niffarlukunik katersuivinnik il.il. nunaminertanik immikkoortitsisoqarnissaanik qinnuteqartoqassaaq tullinnguuttutut silitsigisunik
- Aqquserngit angallaffiunerusut 16 m
- Aqquserngit angallaffiunnginnerusut (sumiiffimmi aqquserngit) 14 m
- Aqquserngit allat (najukkanut aqquserngit) 12 m
Biilit uninngasarfii
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarummi allamik aalajangiisoqarsimatinnagu sanaartorfissani tullinnguuttutut biilit uninngasarfiinik piumasaqaateqarpoq:
Inissialiortiternermi
Ammasunik pukkitsunik inissialiortiternermi aamma qanittunik ammasunik inissialiortiternermi:
Biilit uninngasarfii nammineerisat (biilit unittarfiat inissiamut toqqaannartumik atassutilik): Inissiamut ataatsimut uninngasarfiit 2.
Biilit uninngasarfii nammineerisat (biilit unittartiat inissiamut toqqaannartumik atassusilik) biilillu uninngasarfiini ataatsimoorussani pulaartunut biilinut uninngasarfik: Inissiamut ataatsimut biilit uninngasarfiat 1,5.
Uninngasarfik ataatsimoorussaq: Inissiamut ataatsimut uninngasarfik 1.
Quleriiaanik inissialiortiternermi:
Inissiamut ataatsimut uninngasarfik ½.
Ilinniartut inaannut ilinniartunullu inissianut inissiat tallimaagaangata uninngasarfik 1.
Inuussutissarsiorfiliortiternermi:
Allaffiliortiternermi: 50 m2-mut uniingasarfik 1.
Suliffissualiortiternermi sannaviliortiternermilu:
50 m2-mut uninngasarfik 1.
Pequmaasiviliortiternermi:
100 m2-mut uninngasarfik 1.
Pisiniarfiit ulluinnarni nioqqutissanik toqqagassanillu nioqqutillit, kioskit grillillu:
Tuniniaavimmi 252-mi uninngasarfik 1 aamma nunaminertami tamakkiisumi 100 m2-mi uninngasarfik 1.
Pisiniarfiit inituunik immikkut toqqagassanik nioqqutillit soorlu biilit, umiatsiat, qisuerniarfiit, sanaartornermik atortussaarniarfiit, pequtaarniarfiit igaffiillu atortuinik nioqqutilinnut:
100 m2-mut uninngasarfik 1.
Neriniartarfiit assigisaallu:
Issiavissat quliugaangata uninngasarfik 1.
Sanaartukkat allat:
Atorneqarnera nalilersorlugu ataasiakkaarlugit biilinut uninngasarfeqassanersut nalilersorneqartarpoq.
Kommunalbestyrelsi immikkut pisoqartillugu atuutsitsi-sinaavoq, atorneqarnera eqqarsaatigalugu biilit unin-ngasarfiiniit piumasaqaatiniit nikingatitsisinnaanermut.
Immikkut pisoqartillugu biilit uninngasarfiinut piuma-saqaat sakkortusarneqarsinnaavoq annikillisarneqarsin-naalluniluunniit.
Ilitsivinnut, quinut, containerinut qimmivilinnullu nunaminertanik atuinermik aalajangersakkat
Umiatsiamik qaqitsineq
Umiatsianik qaqitsinerit tamarmik ”Qeqqata Kommuniani umiatsianik qaqitsinermutileqqoreqqusat” atuuttut naapertorlugit pisassaaq.
Umiatsianik qaqitsinerit ima pisinnaapput:
1. Illunut naatsivilinnut atatillugu imaluunniit
2. Umiatsianut qaqitsivittut immikkoortitanut.
Umiatsianut qaqitsivissatut immikkoortinneqartut nunap assingani ilanngussami takuneqarsinnaapput.
Umiatsianik qaqitsinermi nunaminertamik atugassiinissamik pisariaqartitsisoqartarpoq, ilaatigulli pisariaqartarani. Takuuk ”Umiatsianik qaqitsinissamut ileqqoreqqusat” umiatsianik qaqitsinermi piffissalikkamik nunaminertamik atugassiisoqartarpoq.
Containerit.
Containerinik inissiinermi ”Qeqqata Kommuniani containerinik inissiinissamut ileqqoreqqusat” atuuttut naapertorlugit pisassaaq.
Illoqarfimmi immikkoortut
Illoqarfiup immikkoortuini containerinut immikkoortitaqarpoq, taakkulu containerinut matoqqasunut inissiivissatut inuinnarnit suliffeqarfinnillu attartorneqarsinnaapput.
Taakkua saniatigut illoqarfimmi containerinut eqqaavinnut inissiivissatut immikkoortitaqarpoq.
Immikkoortitat avataatigut containerinik inissiinermi, tullinnguuttut malillugit ingerlanneqarsinnaapput:
1. Sanaartorfinni nutaanik sanaartornermut, sanaartukkanillu allanngortitsernermut ilasinermuluunniit atatillugu. Containerit peerneqassapput kingusinnerpaamik atuutilernissamut akuersissutip nalunaarutigineqarnerani.
2. Nutsernermut atatillugu, annerpaamik sapaatip akunneri sisamat.
3. Inuutissarsiuteqarnermi immikkoortuni suliffeqarfik namminerisamik ilitsiveqarfimminni containerinik 20 fods-inik arfinillit angullugit inissiisinnaavai, suliffeqarfiup illuutaata qalipaateqataanik qalipanneqarpata.
Containerit quitut assigisaatullu, qitiusumik immikkoortuni ammasunik pukkitsunik inissiaqarfinnut assigisaannullu atatillugu atuisoqarnissamut kissaateqartoqarpat, containerit quitut sanaartukkat qalissialersorneqarneratigut, qisummillu qallerneqarneratigut illullu qalipaateqataanik qalipanneqarneratigut, tamanna aatsaat pisinnaavoq.
Kilisaatit qaluinik aalisarnermullu atortunik qaqitsinerit ilitsivissatut innersuussutigineqartunut inissinneqarsinnaapput.
Sanaartornermi maleruagassat malillugit containerit sanaartukkatut inissinneqanngitsut, inissiinermut nunaminertamik piffissalikkamik atugassiisoqartarpoq. Soorlu aamma kilisaatit qaluinik aalisarnermullu atortunik qaqitsinermi utaqqiisaasumik atugassiisoqartartoq
Ammasumik pukkitsunik inissialiornermut atatillugu ilitsiviit quillu
Ammasumik pukkitsumik inissialiornermut naleqquttumik inissiinikkut atatillugu, ilaqutariit ataatsinut illumut garagimik quimilluunniit 25 kvm-i angullugu akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq. Nunap ilusaanut, ikuallannissamut ungasissutsimut eqqaamiullu isikkivianut ajoqutaanngitsumik inissinneqarsinnaappat.
Qitsuuteqarneq qimmeqarnerlu
”Qeqqata Kommuniani qitsuuteqarnermi qimmeqarnermilu maleruagassat”-ni aalajangersakkat atuuttut qanoq innikkulluunniit malinneqassapput.
Kommunip pilersaarusiorneqarnerani Sisimiut Sarfannguillu eqqaani qeqertani qimmilivissatut immikkoortitsisoqarpoq, illoqarfimmilu immikkoortuni assigiinngitsuni qimmilivinnik immikkoortitsisoqarluni.
Teknikkikkut atortut
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi qulakkeerneqassaaq, nutaamik sanaartornerit tamanut atugassanut innaallagissamut pilersuinermut, imermut pilersuinermut kuuffissuarnullu atassuserneqarnissaat, tassunga periarfissanik siaartiterisoqarsimatillugu.
Kuuffissuarnut aqquteqartoqarsinnaanngikkallartillugu Kommunalbestyrelsep tungaaniit imikup qasertup qernertullu katersorneqarfissaanik tankimik pilersitsinissaq piumasarineqarsinnaavoq imaluunniit imikup qasertup qernertullu quullu kuutsinneqarnissaanut avatangiisit pillugit aalajangersakkanut sukkulluunniit atuuttunut naapertuuttumik kuutsitsiveqalernissaq.
Imeq sinnerunnikoq, tassunga ilanngullugu illup qaavaniit kuuttoq, kuuffissuarnut tamanut atugassanut kuutsinneqassanngilaq, imatulli kuutsinneqassalluni, eqqani sanaatukkanut, aqqusinernut, aqqusineeqqanut nunaminertanullu sanaartorfiunngitsunut ajoqutaanani.
Imermut, innaallagissamut kuuffissuarnullu aqqutit, TV kabilit assigisaallu periarfissaqartillugu nunap ataanut matoruuneqassapput.
Pissutsinik immikkut pisoqartinnagu, ledningit qaaviniittoq nunaminertaq sanaartorfigeqqusaanngilaq artukkerneqaqqusaananilluunnit. Ledningit aqqutaannik allanngortitsisinnaanerit ledningimik piginnittumut aningaasartuutaassanngillat ledningimillu piginnittup maleqqusai malillugit suliarineqassallutik.
Nunaannarmi illuaqqanut tunngasunik teknikkikkut atortut
Eqqagassat piginnittup peqqusineratigut ikuallanneqassapput nassarneqarlutilluunniit. Ikuallaaneq ima ingerlanneqassaaq, illunut eqqaamiorisanut pinngortitamulluunniit allanulluunniit eqqaamiorisanut ulorianartorsiutsitsinani.
Anartarfinnut spandit imaarneqarsinnaasut imarisaa imaanut toqqaannartumik nunamulluunniit matoorullugu imaarneqartassalluni, taamaasilluni avatangiisinut akornutaanngisumik.
Illunut pioreersunut, anartarfimmik kuutsittakkamik pilersiffigineqarsimasunut, piginnittup imakua ima kuutsittassavaa, eqqaamiorisanut avatangiisinulluunniit akornutaanngitsumik.
Innaallagissiuutinik atuineq ima ingerlanneqassaaq eqqaani najugaqartunut sapinngisamik minnerpaamik akornutaanani. Illuaraqarfinni seqernup nukinganik nukissiuutit nukissiuutinilluunniit allanik atuisoqarnissaa kaammattorsaatigineqarpoq.