Nunap timaata nakkutigineqarnerani akissussaaffik 2010/2011 ukiup nikinneraniit Qeqqata Kommuniata Namminersorlutik Oqartussaniit tigunikuuvaa. Tassunga atatillugu Namminersorlutik Oqartussat nuna tamakkerlugu malitassanik suliaqarnikuupput, nunap timaanik illersuinissamik atuinissakkullu killiliussanik aalajangersaaffiusunik. Kommunip suliamik nammineerluni killilersuilernissaanut ikaarsaariarnermi kommunimut ikiuutaalluartussanik.
Nunap timaani pinngortitap pisuussutai takornariaqarnermut periarfissanik ulikkaarput, erngup nukinganik aammalu aatsitassarsiorneq inuutissarsiuutit annertusiartortut ilagivaat, Kalaallit Nunaat tamaat isigalugu ingammillu Qeqqata Kommuniata aningaasaqarnikkut atuilluarnissap ineriartortinneqarnissaanut annertuumik naatsorsuteqarfigineqartut.
Nunap Ineriartortinneqarneranut Iliuusissatut Pilersaarummut Qeqqata Kommuniata oqallisissiaanut atatillugu, suliaqartunut akuersissuteqarnissanut periutsinik assigiinnngitsunik nalunaaruteqartarnissaq aqqutigalugu nunap timaani sammisanik nalimmassaasarnissamut periarfissanik qulakkeerinninnissaq pingaartinneqarpoq, akuersissuteqarnikkut aningaasaliissuteqarluni tunngavissamik pilersitsisoqarsinnaalluni, atuisunit allanit suliffeqarfiup periarfissai ulorianartorsiortinnagit.
1.1. Pinngortitami pingaartitat paariinnarneqarnissaat.
Qeqqata Kommunianut sammisassaq pingaaruteqarluinnartoq tassaavoq, kommunimi pinngortitap pingaartitap paarriinnarneqarnissaa. Pinngortitamik illersuineq atuinerlu ingiaqatigiinnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Illuatungaatigut pingaaruteqarpoq, inuiaqatigiinni inuunermut tunngavissap ilaatut annertuutut pinngortitap ilaaginnarnissaa, illuatungaatigullu nunami annertoqisumi naasut uumasullu pisuussutit aamma paariinnarnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaattumik eqqarsarluarluni atuineq pissaaq.
Pilersaarusiornermi nunap assingi Namminersorlutillu Oqartussat soqutigisaanni takuneqarsinnaavoq, pinngortitat immikkuullarissut nalunaarsukkat sumiinnersut, uumasoqarnermut naasoqarnermullu inissaqartitsilluartut. Allatut oqaatigalugu inuit pinngortitaatigut allanngortitassarinngisagut.
Kommunip pilersaarusiorneqarnerani assersuutigalugulu Kangerlussuup eqqaani pinngortitap pingaartitap qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu nunamut ingerlatsinermut pilersaarummi nunap timaanik atuinissamik malittarisassiortoqarnikuuvoq, Sermersuup eqqaani Punkt 660-ip eqqaaniit Kelly Villy-mut aqqummi amitsup eqqaani takornarissat takkunnerpaaffigisartaganni sammisat katersornerisigut aammalu Kangerlussuup kujammut kitaani umiarsualivissamut nutaamut siunersuummut.
-
- Kangerlussuup ingerlanneqarneranut pilersaarummut iserfissaq.
Allatut oqaatigalugu, pinngortitarsuaq taamak annertutigisoq pinngortitaq aserunngikkaluarlugu atortulersuutinik nutaanik soorlu assersuutigalugu akunnittarfinnik illuaqqanillu illoqarfeeqqanut il.il. imaqarsinnaasoq nalilerneqarpoq, nungusaataanngitsumik tunngavilimmik pilersinneqarnissaat qulakkeerneqarpat pinngortitamullu tulluarsarlugit, taamaalilluni najugaqavissut takornarissallu atortulersuutinik angisuunit sunnerneqanngikkaluarlutik pinngortitami angalasinnaanngorlutik.
1.2. Piniarneq aalisarnerlu.
Kalaallit/inuit kulturitoqaat piniarnermik aalisarnermillu misigisaqarfiulluni sanarfisaavoq, taamaattumik inuiaqatigiinni kalaallini piniarnissamut aalisarnissamullu periarfissat paariinarnissaanut suli sammisaavoq, sunngiffimmi pinialuttartutut aamma inuutissarsiutigalugu piniartutut kiisalu sinerissami aalisartutut. Amerlasuut piniarnermut aalisarnermullu sumiiffinni ataasiakkaani ileqqoqalernikuupput, aammalu takornariaqarnermut suliniutitut nutaanik takkuttoqaraangat, ilaatigut aaqqiaginngissutinik pilersoqartarpoq. Aaqqiaginnginnerit tamakku akuersisssuteqarnermik nalunaaruteqarnikut nalimmassarneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, tassani soqutigisaqatigiit assigiingitsut assigiimmik atugassaqartilerlugit, taamaalilluni takornariaqarnermut ileqqutoqqatullu piniarnermut aalisarnermullu inissaqartitsisoqalerluni.
1.3. Takornariaqarneq.
Kalaallit Nunaanni takornariaqarnikkut misigisassatut periarfissat annertoorujussuupput, aammalu takornariaqarnikkut periarfissanik anguniagalimmik saqqummiussissarneq aqqutigalugu annertusiartortitsinissamut periarfissaqarluarpoq. Matuma ataani periarfissat ilaat taaneqassapput:
- Misigisassarsiorluni takornariarneq – pinngortitarsuaq – sermersuaq – uumasut – uumassusillit.
- Pisulluni takornariartitsineq
- Illuaqqanut takornariartitsineq.
- Unnuisarfiit takornariaqartitsinerat – immaqa peqqissaatigalugu
- Tatsini, kuunni imaaniluunniit qissattaammik aalisartitsineq.
- Ujarassiorluni takornariartitsineq.
- Sisorariartitsilluni takornariartitsineq
- Misigisassarsiorluni takornariartitsineq
- Pissanganartussarsiortitsilluni takornariartitsineq.
- Tammajuitsussarsiorluni piniartitsilluni takornariartitsineq.
- Qulimiguulimmik sisorartitsilluni takornariartitsineq.
- Kulturisiorluni takornariartitsineq.
- Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsineq
- allallu
Periarfissarpassuit taaneqarsinnaapput, periarfissanillu atuinissaq qanoq nittarsaanneqarnissaanik paasinninnissamik aammalu takornarissanut periarfissanut ataqatigissarneqarnissaat imminnut ataqatigiipput.
Takornariaqarnermik ineriartortitsinissamut tunngatillugu aporfiit annertunerit ilagivaat, attaveqarniarnerup akisuallaarujussuarnera, aammalu angalaniartut amerlineratigut angalanernut akit appartinneqarnissaanut periarfissatut aallaaviit ilagisinnaavaat.
Takornarissat unnuiffigisinnaasaannik orniginartunik aammalu takornariarnermi siunertanut atatillugu takornarissat ajornannginnerusunik aningaasanik atuisinnaanerinut periarfissanik pitsaasunik pilersitsisinnaaneq kommunip pilersaarusiorneqarnerani sammineqarpoq.
1.4. Aatsitassat
Aatsitassarsiorneq inuutissarsiornermi annertoorujussuarmik ineriartorluartussatut naatsorsuutigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinnik (arlalinnik) pilersitsisoqareerpoq, ukiullu qulit ingerlanerani, aatsitassanut assigiinngiiaartunut – aligoqqiiniit guldtiniillu aatsitassanut qaqutigoortunut zink-inullu il.il. ikinnerpaamik aatsitassarsiorfinnik qulinik pilersitsisoqarsimassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Periarfissanik misissueqqissaarneq sammineqartorujussuuvoq, kisianni Kalaallit Nunaanni sumiiffiit amerlasuut suli tamakkerlugit misissuiffigineqanngillat. Eqqortunik nassaarneq ilaatigut sumiiffimmi inuutissarsiuteqarnikkut ineriartornissaanut periarfissanik amerlasuunik pilersitsissaaq.
Qeqqata Kommuniani Maniitsup kujataani Niaqunngunami ukiuni arlalinni savimminissamik olivin-imik piiaasoqarnikuuvoq – taamaattorli aatsitassarsiorfik 2010-mi matuvoq – ukiunili qaninnerpaani ammaqqinneqarnissaa naatsorsuutigineqarluni.
Periarfissanik allanik taasaqassagaanni Kangerlussuarmi diamant-inik aatsitassanillu qaqutigoortunik periarfissat aammalu Niaqunngunami Kangerlussuatsiamilu aatsitassanik qaqutigoortunik ujaasineq taaneqarsinnaapput.
Aammattaaq eqqaaneqarsinaavoq Maniitsup timaatungaa tamakkerlugu aatsitassanik misissuinissamut akuersissutinik tunniussisoqarnikuummat.
Aatsitassanut ikummatissanullu pisortaqarfiup nittartagaanut iserfissaq.
Nukissanik pigeriikkanik atuinissaq kissaatit annerit ilagivaat. Maniitsup eqqaani aluminiumik aatsiterivissamik pilersitsinissamut atatillugu, erngup nukinganik nukissiorfinnik marlunnik, aappaa Maniitsup sermiata kangiatungaani Tasersiami aappaalu Nuup Kangerluata qinnguani Tasersuarmi pilersinneqarnissaat eqqarsaatigineqarpoq. Nukik taanna ataavartoq kommunimi kangerluit qinnguini itisuuni sikuunerlu ajortuni ulittarnermik nukissiuutinik ilaneqarsinnaapput, erngullu nukinga atorlugu nukissiuuteqarfimmiit innaallagissiuutip pilersuinermut aqqutissaata aappaa tassaneereerpoq.
Imermut imigassamut tatsit avammut tunisassiassanngorlugu aamma atorneqarsinnaapput, taakku erngup nukinga atorlugu innaallagissiorfinniit ruujoriligaareerput ilutigitillugulu talittarfeqarluni innaallagissamillu pillersuisoqarluni.
Kommunip pilersaarusiorneqarnerani misissuinermi aatsitassarsiornermilu, kiisalu aatsitassarsiornermut il.il. atortussat pisariaqartitat illoqarfinni nunaqarfinnullu suliffissanik periarfissanik nutaanik pilersitsisinnaanerata inuaqatigiinnut sunniutigisinnaasaat sammineqarput. Ilutigitillugu immaqa nunap timaanut aqqutissaasinnaasunik nutaanik pilersitsisoqarsinnaavoq, ilaatigut qulimiguulimmik atugassaqanngikkaanni pineqartuni annertoorujussuit tikikkuminaaffigisaanni.
Aatsitassanut tunngasoq immikkuullarissoq tassaavoq uulia naturgassilu, uuliamik il.il. 2010-mi ujaasinermi peqarsinnaaneranik nassaartoqarnerata kingorna ukiuni aggersuni misissuisoqangaatsiarnissaa naatsorsuutigineqarmat. Issittup imartaani uuliamik misissuineq annertuumik sulinertaqarpoq, tassani pilersuinermut umiarsuit qilleriviliallu, aammalu taamaalilluni umiarsualiveqarnikkut attaveqarnikkullu qilleriviit sullinnissaanut annertuunik piumasaqaateqarmat. Misissuinerni sullissinissamut tunngatilluguSisimiuni Maniitsumilu umiarsualiviit inissisimalluarput.
