957-K1.1

Henter...
static-map

  • Pilers. nr.

    957-K1.1

  • Immikkoortup atorneqarnissaa

    Imm. 1. Immikkoortup atorneqarnissa illuaraqarfittut immikkoortitaavoq, ukunaniissinnaallutik; __Sunngiffimmi illuaqqanut aasarsiortarfinnullu piffissami sivikitsumi najugassatut natsorsuussaasunut, __Illuaqqat piniariartarfiit oqquisarfiillu kommunimit imaluunniit peqatigiiffinnilluunniit il.il. pilersin-neqarsimasut annertunerusumik piniariartarfittut imaluunniit ajutuulernermut atatillugu atugassatut inissitat. Inunnik ataasiakkaanit illuaqqat pilersinneqartus-sat/pilersinneqareersut taamaasillutik piniartarfiunatillu oqquisarfiunngillat, __Takornarissanut illuaqqat inuutissarsiornermi attartorneqartut atorneqartulluunniit, taamaattorli illuaraqarfimmi ataatsimi amerlanerpaamik illuaqqat pingasut. Imm. 2. Annikitsukkuutaap iluani suliffeqarfimmik nipiliortitsisumik, pujuliortitsisumik, tipiliortitsisumik, sajutsitsisumik imaluunniit avatangiisinut arlaatigut akornutaasumik ingerlatsisoqaqqusaanngilaq. Imm. 3. Annikitsukkuutaap iluani qimmiliveqartoqaqqusaanngilaq.

  • Sanaartukkap annertussusissaa sumiinnissaalu

    Imm. 1. Annikitsukkuutaatut immikkoortumi illuaqqat kuunni qanittumi sineriammiillu 100 m-imit qaninnerusumi akuersissutigineqarsinnaapput Imm. 2. Illuaqqanut piniartartarfinnut oqquisarfinnullut, kiisalu aasarsortarfinnut sunngiffimmilu illuaqqat qui ilanngunnagu, toqqaviisa 60 m2 qaanngersimassanngilaat. Imm. 3. Takornarissanut illuaqqanut qui ilanngunnagu toqqaviup 80 m² qaanngersimassanngilaat. Imm. 4. Annikitsukkuutaap iluani illuaqqap aninganerata isuaniit uuttorlugu illuaqqat nutaat pioreersumit allamit 500 m-imit qaninnerisumi sanaqqusaanngillat illuaqqaniiluunniit toqqavissanilluunniit qinnuteqarfigeqqusaanatik. Imm.5. Takornarissanut illuaqqat illuaqqanut piniariartarfinniit oqquisarfinniillu aamma takornarissanut illuaqqaniit minnperamik 500 m ungasissuseqassapput. Ataatsimoortunik takornarissanut illuaqqanik (amerlanerpaamik 3) sanasoqassappat, minnerpaamik 20 m ungasissusilerlugit sananeqassapput. Imm. 6. Toqqaviit pisariaqanngitsumik portunerusumik portussusilerneqassanngillat. Toqqavik nunamiit pukkinnerpaaffimmini 0,5 m sinnerlugu portussusilerneqassanngilaq. Imm. 7. Illuaqqat nutaat kuunnit eqaloqarfinniit tatsiniillu eqaloqarfinniit 200 m-imit qaninnerusumik sananeqassanngillat. Imm. 8. Illuaqqat nutaat qanganitsanit eriagisassanit ersittuniit takuneqarsinnaasuniillu 20 m-imiit qaninnerusumik sananeqassanngillat. Imm. 9. Illuaqqat annerpaamik ataatsimik affarmillu quleriilerlugit, tassa imaappoq, qalianik atorneqartumik naqqanillu atorneqanngitsumik sananeqarsinnaanerat akuerineqarsinnaavoq. Imm. 10. Toqqaviup qaavaniit illuaqqap qimerluanut portussusisaa annerpaamik 6 -iussaaq. Imm. 11. Illuaqqamut nunaminertamik atugassiisoqareertillugu, nunaminertamik atugassinneqarnissamik nutaamik qinnuteqartoqanngikkalluarluni, illuaqqamiit 10 m-imik ungasissuilerlugit tullinnguuttut sananeqarsinnaapput pilersinneqarsinnaallutilluunniit: __Illuaqqamut ataasimut qui annerpaamik 12 m² angitigisoq, __Aneerasaartarfiit annerpaamik 15 m2 angitigisut, __Erfalasulerfik annerpaamik 12 m portussusilik, nunap qalipaataanik qalipanneqartussaq, taamaalilluni nunamut assersuuttunngorlugu, __Panersiivik annerpaamik 15 m2-i.

  • Sanaartukkap silatimigut isikkussaa

    Imm. 1. Illuaraq silatimigut isikkua aserfallatsaalisaasimassaaq. Imm. 2. Illuaqqat silatimikkut iikkersorneri qisunnik, ujaraasanik, issumik aamma taakku akuleriisillugit sananeqarsimassaaq, Imm. 2. Illuaqqat silataasai iikkersorneri ilaat annikinnerusumik ujaqqanik, issunik, igalaaminernik, eternittinik suliarineqarsinnaapput. Qaliata qalissialersorneri assigisaallu akuerineqarsinaapput qalissianik akimut er-sittunik utimut qinngorneq ajortunik suliarineqarsinnaaneri akuersissutigineqarsinnaavoq. Imm. 3. Silataani iikkersuutit qisuusut akoqartinnagit imalunniit qalipaatinik taartunik (qernertoq, tungujortoq taartoq, qorsuk taartoq) imaluunniit nunap qalipaataanik (terra de sienna, umbra, svenskrød, italienskrød aamma dodenkopf) qernertumik akullugit isikkoqartinneqassapput. Imm. 4. Qaliat taamaallaat qalissiamik qasertumik qernertumilluunniit, ivikkanik issunillunniit aammalu utertitsillutik qinngorneq ajortunik qalialianik qallersorneqarsimassapput.

  • Aqquserngit, pisuinnaat aqqutaa biilinullu inissiiviit

    Imm. 1. Aqqutissatut pilersitaareersup avataani aqqusinernik pilersitsisoqassanngilaq. Imm. 2. Nunaminertami illuaraqarfimmi ataatsimi puttasumik minnerusumik ataatsimik pilersitsioqarsinnaavoq, taakkulu ilusilersorneqassapput tatsit nunatarlu eqqarsaatigalugit. Imm. 3. Puttasut minnerit nunaminertamik atugassinneqar-nikumik/nik aserfallatsaalineqassapput, takkulu kikkunnit tamanit atorneqarsinnaassallutik, nunaminertami pineqartumi illuaraateqartuniit. Imm. 4. Maleruagassat atuuttut malillugit tamatigut putta-sumut nunaminertamik atugassinneqarnissamik qinnuteqartoqartassaaq.

  • Nunaminertat sanaartorfiunngitsut

    Imm. 1. Nunatap pissusaanik allanngortitsisunik atortunik pilersitsoqassanngilaq. Imm. 2. Immikkoortumi containerinik inissiisoqaqqusaanngilaq. Imm. 2. Nunap nalimmassarneratigut, pallitsaalineratigut assigisaatigullu iliuuseqarnikkut nuna allanngorteqqusaanngilaq. Imm. 3. Illuaqqamik piginnittup illuaqqap eqqaani nunap kusanartuunissaa torersuutinnissaalu pisussaaffigaa. Imm. 4. Illuaqqamut nunaminertamik atugassiinermut atatil-lugu naatsiivinnik annerpaamik 10 m x 10 m anner-tussusilinnik pilersitsisoqarsinnaavoq. Naatsiivik illuaqqamiit 30 m iluanni pilersinneqassaaq. Imm. 5. Kommunalbestyrelsimiit immikkut ittumik akuersissummik pisimatinnani, immikkoortup iluani assiaqusersuutinik pilersitsisoqassanngilaq.

  • Teknikkikkut atortuutit

    Imm. 1. Qalianiit imeq kuuttoq igaffimmiillu imikoq illumiit ima ungasisusilerlugu nunamut kuutsinneqassaaq, toqqavianut katersuussinnaajunnaarlugu. Kuutsitsineq eqqaani sanaartukkanut nunaminertanulluunniit sanaartorfiunngitsunut akornutaassanngilaq. Imm. 2. Eqqagassat illuaqqamik piginnittup ikuallanniann-gikkunigit nassartassavai. Illuaqqat eqqaanniittut pinngortitarluunniit eqqaaniluunniit illuaraatillit allat akornusersornagit ikuallaasoqartassaaq. Imm. 3. Eqqagassat ajortiasut nunamut matoorunneqarsin-naapput, ikuallanneqarsinnapput nassarneqarsinnaallutik. Eqqagassat ajortiasut matoorunneqassagunik ikuallanneqassagunilluunniit kuunnut eqaloqarfinnut tatsinullu minnerpaamik 200 meterinik ungasitsigisumi taamaaliorneqassapput. Imm. 4. Anartarfiit immamut imaarneqarsinnaasut atorne-qartassapput, puussiartakulluunniit puussiartakunut ilitsivimmut ilineqartassallutik. Imm. 5. Kuuffilersuinikkut anartarfiit kuutsittakkat ikkus-suunneqaqqusaanngillat. Illuaqqat pioreersut kuut-sittakkanik anartarfilinnut piginnittut imikumik ima kuutsitsisassapput, najugaqartunut allanut avatan-giisimulluunniit akornusersuutaanngitsumik. Imm. 6. Innaallagissiuteeralerniaraanni, sapinngisamik nipi annikillisikkumallugu innaallagissiuteeraq quimut inissinneqartassaaq. Imm. 7. Innaallagissiuteeqqanik atuineq ima pissaaq, sa-pinngisamik eqqaamiunut akornusersuutaanani. Imm. 8. Innaallagissat aqqutaat illuatungaanni tamani 100 meterimik aalajangersaasoqarpoq, taassumalu iluani illuaqqanik pilersitsisoqaqqusaanngilaq.

  • Sanaartukkanik pioreersunik avatangiisiannillu allanngutsaaliuineq

    Qanganitsat eqqaassutissat Imm. 1. Illuaqqanut nunaminertanut immikkoortinneqartuni nutaamik illuaqqiornermut atatillugu soorlu nunaqarfikunik, attakunik, tupeqarfikunik, ilerrinik ujaqqanilluunniit qammagaqarpat, tamanna illuaqqiortup Nunatta Katersugaasivia nalunaarutigissavaa. Imm. 2. Qanganitsanut eqqaassutissat soorlu inoqarfikut, qimatuliviit, tupeqarfikut, ilerrit ujaqqanilluunniit qammakkat ajoquserneqaqqusaanngillat kusanaallisarneqaqqusaanatillu.

  • Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutip aamma/imaluunniit kommunip pilersaarusiorneqarneranut tapiliussap atorunnaarsinneqarneri

    Pilersaarummik uannga akuersinikkut immikkoortup iluani nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi malitassiat atorunnaarput.

957-K1.1 (gl)

A. Tunuliaqutaq

Nunaannarmi illuaraqarfinnut aalajangersakkat nunaannarmut Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi malittarisassanik aammaluSisimiut Kommunerisimasaani Maniitsullu Kommunerisimasaani nunaannarmut pilersaarutaasunit marluusunit aallaaveqartinneqarput.

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi malittarisassat pilersaarutinillu nutaanngitsunit marluusunit kiisalu illuaraqarfinnut pilersaarusiorneq siumut isiginnittumik, nunap timaani soqutigisat, assigiinngitsut naleqqussarneqarnissaat siunertaavoq.

Uani ilaatigut taaneqarsinnaapput pinngortitamut soqutigisat, kulturikkut oqaluttuarisaanermut soqutigisat, sunngiffimmi aalisarnermut soqutigisat, inuutissarsiutigalugu piniarnermik aalisarnermillu soqutigisat, inuutissarsiutigalugu takornarialerinermik soqutigisat innuttaasullu sukisaarsaarnissamut soqutigisaat, soqutisat assigiinngitsut nassuiarneqarnerannut iserfissaq.

Illuaraqarfiit iluanni, sapinngisamik nunaminertat pinngortitatut isikkoqartinneqarnissaat illuaqqallu avinngarusimanissaat siunertaavoq. Taamalilluni nunaannarmiinnermik misigisimanissaq paariinnarneqassaaq.

B. Immikkoortoq pilersaarusiorfiusoq ullumikkut.

Inissisimanera

Nunaannarmi soqutigisat assigiinngitsut allat sapinngisamik naleqqussarniarlugit kiisalu kisarfiusinnaasut, imermik pilersuiffiusinnaasut sumiinneri, silamik anorimillu pissutsit tulluarnerpaaffiini illuaraqarfiit immikkoortinneqarput.

Immikkoortup ilarpassui nunaqarfikunik ilaqarput.

Immikkuualuttutut pilersaarusiorfik 957-K1.1 Isortumi Isortuarsuup avalequtaani inissisimavoq. Immikkoortoq Arnaq Qavdlunaaq eqqaani Isortup avannamut sammiviani timmiaqarfimmit 500 m-mik ungasissusilimmi inissisimavoq.

Immikkoortumiit Tasersuarmut appakaaffissaqarpoq, kangerluarsuk tulllerup qinnguani erngup nukinga atorlugu nukssiiuteqarfimmut imermik pilersuisuusumut.

Immikkoortoq pilersaarusiorfiusoq ullumikkut illuaqarfittut atorneqarpoq, immikkoortulli annertunerujussuata immikkoortumi illuaqqanut amerlasoorpassuarnut inissaqartilerpaa.

Atorneqarnissaa

Immikkoortoq pilersaarusiorfiusoq ullumikkut illuaraqarfittut atorneqarpoq.

C. Siunertaq

Siunertaq tassaavoq;

__nunaannarmi soqutigisanit assigiinngitsunit akuerineqarsinnaasumik tulluartumik atorneqarnissaata qulakkeerneqarnissaa,

__nunaannarmiinnermik misigisimanerup paariinnarneqarluni illuaqqanut nunaminertanik qulakkeerneqarnissaa.

D. Imarisaa

Immikkoortup pilersaarusiorfiusup illuaqqat sumi sananeqarsinnaanerinik killilersuinernik tikkuussivoq.

Illuaqqat inissisimaffisaanik, annertussusissaanik, ilusilersugaanissaanik, illuaqqiornermi atortussat suut atorneqarnissaat aamma illuaqqat qanoq qalipaasersorneqarnissaat ilanngullugit malinneqartussanik aalajangersakkanik aalajangersaasoqarpoq. Nunaminertat sanaartorfiusussaanngitsut pillugit, teknikkikkut atortussanut avatangiisinullu il.il. aamma aalajangersaqarpoq.

E. Pilersaarutinut allanut attuumassutsit

Nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq

Immikkoortumik pilersaarusiornerup nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut sunniuteqanngilaq.

Pinngortitamik illersuineq pillugu inatsit

Nunaannarmut pilersaarut Pinngortitamik illersuinermik inatsimmik ilaavoq – Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 29, 18. december 2003-meersoq. Inatsisip Kallaallit Nunaanni pinngortitap illersueqataaffigissavaa.

Illersuineq pissaaq uumassusileqarfiit piujuaannarnissaat tunngavigalugu, mianersornissamik tunngavissat naapertorlugit aamma inuit inuunerminni atugarisaat aammalu uumasut naasullu piujuaannarnissaat ataqqillugit.

Inatsisartut inatsisaanni pingaarnertut anguniagaapputt:

1) uumassusillit assigiinngitsut amerlassusiisa assigiinngiiaarnerisalu, tassunga ilaallutik uumassusillit kingornussisarnermut pisataat, uumasut aalajangersimasut, uumasut najugannaavi uumasoqarfiillu, illersorneqarnissaat,

2) uumassusileqarfinnik piujuaannartitsineq tunngavigalugu pisuussutinik uumassusilinnik iluaquteqarnissaq,

3) nunami nalillit pigiinnarnissaat paaqqutarinissaallu,

4) innuttaasut pinngortitami pisuussuteqaqisumi angalaarlutillu uninngaarsinnaanissaasa periarfissinneqarnissaat,

aamma

5) nunarsuarmioqatigiit pinngortitaq pillugu isumaqatigiissutaasa pisariaqarnera naapertorlugu Kalaallit Nunaanni inatsisiliornermi atuuttussanngortinneqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.

Tamatuma saniatigut Inatsisartut inatsisaatigut makku qulakkeerinneqataaffigineqassapput:

1) nunami imaanilu uumasut nujuartat, naasut uumasuaqqallu isaannarmik takuneqarsinnaan-ngitsut inuiaqatigiinnillu kalaallinit pigineqartut kingornussisarnermut timiminni pisataasa inuiaqatigiinnut iluaqutissanngortinneqarnissaat, aamma

2) pinngortitap inuillu peqqissusiisa uumassusillit kingornussisarnermut timiminni pisattamikkut allanngortitaasut iluaqutigineqarnerannut, atugaanerannut aqunneqarnerannullu atatillugu illersorneqarnissaat.

Asimi illersuutitut killigititat

Pinngortitamik illersuinissamut inatsimmi kapitali 8. §§ 25, 26, 29 aamma 30 naapertorlugit asimi illuaqqat pillugit tullinnguuttunik aalajangersaasoqarpoq:

Illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataanni pinngortitami immikkut ittunit ataani taaneqartunit 100 meterinik qaninnerusumi illunik (illuaqqat piniariartarfiit oqquisarfiillu kiisalu takornarissanut sunngiffimmilu ornittakkat illuaqqat) inissiisoqassanngilaq, naasunik orpinnilluunniit ikkussuisoqassanngilaq, naatitsisoqassanngilaq kussiortoqaranilu imaluunniit allatigut nunap pissusia allanngortinneqassanani:

- Tatsit tarajuusumik imeqartut aamma tatsit tarajornitsuusut (Nunaannarmut pilersaarutip nunataani peqanngilaq).

__Kuuit eqaloqarfiit

__ Puilasut kissartut (Nunaannarmut pilersaarutip nunataani peqanngilaq)..

Pinngortitamut illersuinissamut inatsit kommunip pilersaarusiorneqarneranut (nunaannarmut pilersaarummi) ungasissusiliinernut piumasaqaatinik aalajangersaanissanik allanik periarfissiivoq.

__ Piniariartarfiit oqquisarfiillu ataasiaakkat, kommunip pilersaarusiorneqarnerani (nunaannarmut pilersaarummi) aalajangersarneqarpat, sinerissamiit 100 meterinik qaninnerusumi inissinneqarsinnaapput.

__Takornarissanut sunngiffimmilu illuaqqat, kommunip pilersaarusiorneqarnerani aalajangersarneqarpat, sinerissamiit 100 meterinik qaninnerusumi inissinneqarsinnaapput, tatsiniillu tarajuusunit tatsinillu tarajornitsuniit, kuunnit eqaloqarfinniit puilasunillu kissartuniit 100 meterinik qaninnerusumi inissinneqarsinnaapput.

Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut

Qanganitsat eqqaasutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut 1990 sioqqullugumeersut Kulturikkut eriagisassat eqqissisimatitaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ilaapput.

Tamanna isumaqarpoq;

Assaanerup nalaani qanganitsamik eriagisassamik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsumik naammattuuisoqarpat sanaartortitsisup nassaarneq erngertumik Nunatta Katersugaasivianut nalunaarutigissavaa, suliarlu qanganitsamik eriagisassamik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsumik attuisoq unitsinneqassaaq. Nunatta Katersugaasiviata aalajangissavaa qanganisarsiornikkut misissuinermik aallartitsisoqassanersoq

Timmissat pillugit nalunaarut

Timmissat pillugit nalunaarut 21. januar 2004-imeersup siunertarivaa timmissat atorluaanikkut illersuinerlu eqqarsaatigalugit oqimaaqatigiinnissaasa qulakkeerneqranissaat.

Timmissat pitsaanerpaamik piaqqiorsinnaanerisa qulakkeernissaat anguniarlugu Timmissat pillugit nalunarummi § 8-mi tullinnguuttut aalajangersarneqarput:

Timmissat piaqqiorfii

Nalunaarummi matumani timmissat piaqqiorfigalugu ineqarfiattut paasineqassaaq timmissat imarmiut aappariikkuutaat ikinnerpaamik qulit piaqqiorfigisaat.

Imm. 2. Eqqarneq allatulluunniit pisariaqanngitsumik ajoqusersuineq timmissat piaqqiorfiinut ungasissutsit uku iluini inerteqqutaavoq:

1) 5000 meterit, timmissat piaqqiorfii appanit, appanit sigguttuunit, apparlunnit, appaliarsunnit, taateraanit, qaqullunnit imaluunniit oqaatsunit inigineqarpat.

2) 200 meterit, timmissat piaqqiorfiat qeqertaappat, qeqertaasaappat imaluunniit eqqarluuppat, miternit siorartuunit, miternit siorakitsunit, serfanit, qingalinnit, imeqqutaallanit imaluunniit naajanit allanit taateraajunngitsunit inigineqartoq.

Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu § 7 naapertorlugu mannissartoqarsinnaavoq.

Imm. 4. Imm. 2-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit aqqutit nalunaarsukkat angallammik ingerlavigineqarsinnaapput.

Avatangiisinut tunngasut

Nunami, kuunni tatsinilu mingutsitsisoqaqqusaanngilaq. Avatangiisinut tunnasut piffissami sukkulluunniit pisumik inatsimmi atuuttumi ilaatinneqartuassapput.

Kommunimit eqqissisimatitat

Aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-meersoq aamma Eqalunniarneq pillugu – Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 11, 18. juni 1997-imeersoq naapertorlugit kommunimi kuunni eqqissisimatitsinissamik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Eqqissisimatitsinernut atuuttunut kommunip aalisarnermut piniarnermullu immikkoortortaqarfia attavigiuk.

Kommunip pilersaarusiorneqarnera

Aalajangersakkat annikitsukkuutaat kommunip pilersaarusiorneqarnerani pingaarnertut alajangersakkanut isumassarsianullu tunngaviusunut naapertuupput.