Nunaannarmi pissutsit assigiinngitsut Namminersorlutik Oqartussanit immikkut susassaqarfeqarput. Kommunip pilersaarusiorneranut nunaminertanillu allaffissornikkut sinaakkusiisuupput. Taamaattumik nunaannarmi pilersaarusiornermi tamakku eqqarsaatigineqassaput. Pissutsit “Kommunip pilersaarusiornerani Namminersorlutik Oqartussat susassaqarfiinut allassimaffiit – 2015”-mi ersarissarlugit allaaserineqarput. Taassumalu saniatigut Namminersorlutik Oqartussat susassaqarfiisa ilaat pisortatigut nunap assingani geodataportal-imilu NunaGIS-ikkut atuarneqarsinnaapput (www.nunagis.gl).
Namminersorlutik Oqartussat susassaqarfiini nunaannarmi immikkut attuumassutillit naatsumik uani allaaserineqarput.
Avatangiisinik illersuineq
Sulianik soorlu sanaartornermik atortunillu pilersitsinermut pilersaarusiornermi ingerlatsinermilu, sapinngisamik avatangiisit pinngortitarlu eqqarsaatigineqartassapput. Avatangiisinut mingutsitsinerit allatigullu ajoqusiinerit sapinngisamik ingalassimatinneqassapput.
Imermik isumalluutit
Imermik isumalluutinut nunamullu tassunga attuumassuteqartumut illersuinissamut malittarisassaqarpoq. Illoqarfinnut nunaqarfinnullu imermik pilersuineq illersorniarlugit, Naalakkersuisut imeqarfinnik nunanillu tassunga attuumassuteqartunik killiliilluni angallavigeqqusaanngitsunik aalajangersagaqarpoq. Killingit angallavigeqqusaanngitsuni sanaartornissamut, atortunik pilersitsinissamut allanullu mingutsitsisunut nunaminertamik atugassiisoqaqqusaanngilaq. Pilersuinerup isumannaannissaanut imaluunniit imermik pitsaanerulersitsisunik suliaqarnernut taamaallaat akuersissutinik tunniussisoqarsinnaavoq.
Imermik isumalluutinik siunissami immaqa atorneqartussanik illersuinissamut aamma pinngortitamut peqqussummi maleruagassat nassaarineqarsinnaapput. Taakkunani suli killinginut angallavigeqqusaanngitsunik aalajangersagaqanngilaq. Illoqarfinni nunaqarfinnilu killingit atorunnaarsinneqarnerisa kingorna, imermik isumalluutit arlallit nunaannarmi inissisimapput. Illoqarfiilli ilaani imeqarfiit pioreersut, illoqarfinnut ineriartortitsinissamut akornutaalersinnaapput, soorlu Sisimiuni Ilulissanilu, killinginilu angallavigeqqusaanngitsup iluani assigiinngitsunik ingerlatsivinnik pilersitsinissamut nukingisaarineqarpoq. Taamaattumik illoqarfinni pisinnaasuni imermik pilersuinerit nunaannarmut nuunneqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqassalluni.
Pinngortitamik illersuineq
Pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisip siunertaraa:
- Uumassusillit assigiinngitsut amerlassusiisa assigiinngiiaarnerisalu, tassunga ilaallutik uumasut naasullu illersorneqarnissaaq
- Nunami nalillit pigiinnarnissaat paaqqutarinissaallu
- Innuttaasut pinngortitami angalaarlutillu uninngaarsinnaanissaasa periarfissinneqarnissaat.
Illersuutitut killigititanik ilaatigut pilersitsinermi anguniakkat anguneqarsinnaapput. Kuuit eqaloqarfinnit, tatsit tarajuusunit, puilasut kissartunit sinerissaniillu 100 meterinik qaninnerusumi nunap pissusianik allanngortitsisoqassanngilaq. Nunap imillu naapiffiini uumassusillit assigiinngitsut amerlassusii annertunerupput. Illersuutitut killigititat iluani tassa imaappoq
- Sanaartorfigeqqusaanngillat
- Ungalunik ikkusseqqusaanngillat
- Naasut assigisaanilluunniit ikkussuisoqaqqusaanngillat
Maleruagassani naasorissaaneq ilaanngilaq.
Illersuutit killigititat iluini illuaqqat
Illuaqqanik sananermut killilersuisoqarpoq. Pingaarnertut sunngiffimmi illuaqqanik, aasarsiorfinnik takornarissanullu illuaqqanik illersuutit killigititat iluani sanasoqaqqusaanngilaq.
Illuaqqanik piniariartarfinnik oqquisarfinnillu sanaartornissamik periarfissaqarpoq, taakku illersuutitut killigititanut aalajangersakkanut ilaanngimmata. Nunaannarmi kommunip immikkoortumi pilersaarusiornerani sunngiffimmi illuaqqanut, aasarsiorfinnut imaluunniit takornarissanut illuaqqanut, nunani taakkartorneqartuni 100 meterimit qaninnerusumi, kommunip pilersaarutimi immikkut pissutsit atuunnerinik tunngaviliisinnaaguni, immikkut akuersissuteqarnikkut nunaminertamik atugassinneqarnissamut periarfissaqarpoq. Immikkut akuersissutit taakkartorneqartut uunga qinnutigineqassapput Namminersorlutik Oqartussat pinngortitamik illersuinermik oqartussat, Nunamut namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik.
Nunaminertanik eqqissisimatitsinermik Pinngortitamilu illersuinermik pillugu inatsit imaqarpoq. Nalunaarutitigut eqqissisimatitsinerit aalajangerneqartarput, amerlanertigut aqutsinissamut pilersaarummit immikkoortumi maleruagassanik suliniutinillu allanik aallartitsinermut aalajangerneqartartunit malittarineqartarlutik. Eqqissisimatitatut assersuutitut taaneqarsinnaavoq, Arnangarnup Qoorua Qeqqata Kommunianiittoq. Taakku saniatigut nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutit akuersaarutillu naapertorlugit eqqissisimatitsisoqarluni.
Masarsoqarnermik isumaqatigiissutit malillugit aamma masarsoqarpoq, (Masarsoqarfiit), tassani Kangerlussuup avannaani avannaatalu kangiani Masarsoqarfiit taaneqassallutik. Pilersaarusiornermi tamaani timmissat arlaqarput immikkut eqqarsaatigineqartussat. Tamakku timmissat pillugit nalunaarummi maleruagassaqarput. Tamakku tunngavigalugit nungoratarsinnaasunut allattorsimaffimmik suliaqartoqareerpoq. Timmissat pillugit nalunaarummi timmissat piaqqiorfiinik timmissanullu immikkoortunik illersugaasunik aalajangiisoqarluni. Timmissanut immikkoortunut illersugaasunut marluusunut immikkut killilersuisoqarpoq. Siulliup suliaraa timmissat piaqqiorfiinit 3000 meterimik illersugaanerata killiligaalluni, tassani eqqaaneq allatulluunniit pisariaqanngitsumik ajoqusersuineq inerteqqutaalluni. Aappaa piffissap sanngiiffiusup iluani 500 meterimik qanitsigisumi atortunik allanilluunniit ajoqutaasinnaasunik pilersitsisoqaqqusaanngilaq.
Allattuiffimmi taakkartorneqartumi uumasut allat nungoratarsinnaasut ilaapput, ilaatigut umimmaat, tuttut, aarrit nanorlu, nunaannarmi immikkoortuni sanngiitsuni toqqakkaniittunut ilaasut.
Kulturikkut oqaluttuarisaaneq
Nunaannaq annertuumik qanganitsanut eqqaassutissatut, kulturikkut nunat eqqissisimatitatigut qanga nunaminertamik atuisarnikkut imaluunniit nunassittarnerup pissusiatigut kulturikkut kingornussaqarfiuvoq.
Qanganitsanut eqqaassutissat sanaartukkallu imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut
Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut tassaapput, qanga inuit sammisaqartarnermikkut qimatarisimasaat tigussaasut. Kulturikkut eqqaassutissani illersugaanikkut inatsimmi, kulturikkut eqqaassutissat kingornussat qanganitsanut eqqaassutissat imaaliaannarlugit peerneqarsinnaanngitsutut, sanaartukkatut immikkoortutullu kulturikkut oqaluttuarisaasutut illersugaanerat maleruagassigaavoq. Kulturikkut kingornussat qularnaarneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfianillu isumagineqarpoq.
Sanaartortitsisoq sanaartornermi assaanerup ingerlanerani qanganitsanut eqqaassutissanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik naammattuuiguni, taava Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfia ingerlaannartumik ilanngutsinneqassaaq, qanganitsanut eqqaassutissallu nalaani sanaartorneq unitsinneqassalluni. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiata pilersaarusiornermik aatsitassaqarnermillu oqartussat allallu, nunap isumalluutaanik atuinissamik suliaqartut suleqatigalugit, qanganitsanut eqqaassutissat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut siunissami pigiinnarneqarnissaat qulakkiissavaat. Illuatungaatigullu pilersaarusiornermi aatsitassaqarnermilu oqartussat akuersissutinut, qanganitsanut eqqaassutissanik attuisinnaasunut atatillugu pilersaarusiornermik suliaqarnermi, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfianik ilanngutsitsissalluni. Katersugaasiviup paasissutissanik katersugaataani nunat eqqissisimatitaasut 5.000-it sinnerlugit nalunaarsugaatigai.
Qeqqata Kommuniani immikkoortut eqqissisimatitaasut
Immikkoortut kulturikkut oqaluttuarisaanermik kulturikkut eqqaamassutissanik eqqissisimatitaasunik ataqatigiinneqartunik arlalinnik assersuuteqarpoq, Qeqqata Kommuniani Maniitsup eqqaani Sarfartoq assersuutitut nassaarineqarsinnaavoq. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu immikkoortunik arlalinnik eqqissisimatitassatut pilersaarutinik suliaqarpoq.
Immikkoortoq eqqissisimatitaappat arlaatigulluunniit sulianik ingerlatsisoqassanngilaq, tamanilli taamaallaat orninneqarsinnaalluni. Qanganitsat eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut ajoquserneqassanngillat, allanngortinneqassanngillat imaluunniit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nuunneqassanngillat. Qanganitsanut eqqaassutissat 2 meterimik qanitsigisumi arlaatigulluunniit suliaqartitsinikkut ingerlatsisoqassanngilaq. 20 meterimik qanitsigisumit naasorissaanerunngitsumik allanik sammisaqartitsinermik ingerlatsisoqassanngilaq.
Telekkut attaveqaqatigiinneq
Nunap telemik atortulersorneqarneranut telekkut attaveqaqatigiinnermik nassiussisartunik, nunaannarmi telestationinik arlalinnik peqarpoq. Sakkortusaavinnik arlalinnit nassiussuinerit radiup maligaasaatigut ingerlanneqarpoq. Taamaalillutik sanaartukkanut atortunullu allanut sakkortusaaviit sanngiissuteqarput, radiukkummi maligaasaanik nassiussuinerinik sunniisinnaasarmata.
Taamaattumik telep atortuutaanit 1 kilometeritut, 150 meteritut 25 meteritullu ungasitsigisumik sanaartortoqarniarnermi imaluunniit atortulersorniarneqarnermi TELE Greenland A/S-imut immikkut akuersissummik qinnuteqaqqaartoqassalluni. Telekkut attaveqaqatigiinnermut sunniineqarsinnaasumik pilersitsinissamut naatsorsuutigineqartunut tamanna aamma atuuppoq. TELE Greenland A/S-imit siumut akuersissuteqanngitsumik sanaartornikkut imaluunniit atortunik pilersitsinerit, telekkut attaveqaqatigiinnermik sillimaniarnermut innarliisoqarsinnaavoq.
