Immikkuutaartumik inerisaaneq
Illoqarfimmi immikkoortunut pilersaarutinik suliaqarnermi qulakkeerneqassaaq, illoqarfiup ineriartortinneqarnera piffissanut pilersarutinik imaluunniit immikkoortukkaarlugu ingerlanneqassasoq, kommunip pilersaarusiorneqarnerani aalajangesarneqartunik.
Sanaartorneq
Illoqarfimmi immikkoortunut pilersaarusiornermi immikkoortuni ataasiakkaani sanaartukkat imminnut ungasissusissaat qanorlu ittunik sanaartornissaq aalajangersarneqassaaq.
Illoqarfiup avataani utoqqaat innarluutillillu angallassinnaaneranut periaffissinnissaat pingaarnertut eqqarsaatigalugu, kikkunnut tamanut angallaffigineqarnissaanut aalajangersaasoqarnissaa qulakkeerneqassaaq.
Atortorissaarutit ataatsimoorussat
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi immikkoortumi najugaqartut illuutissaannik sanaartorfiullu innuttaanut atugassanik illunik ataatsimoorussanik pilersitsisoqarsinnaaneranut periarfissiisoqarnissaanik qulakkeerisoqarsinnaavoq, taakku immikkoortutut A-tut (Najugaqarfiit) aamma immikkoortutut C-tut (Siunertat ataatsimoorussat) immikkoortinneqassapput.
Immikkoortut uninngaarfiusinnaasut pinnguarfiusinnaasullu
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi immikkoortuni pinnguarfiusinnaasunik uninngarfiusinnaasunullu nunaminertanik immikkoortitsinissamut pilersitsisoqarsinnaaneranut periarfissiisoqarnissaanik qulakkeerisoqarsinnaavoq, taakku immikkoortutut A-tut (Najugaqarfiit) aamma immikkoortutut C-tut (Siunertat ataatsimoorussat) immikkoortinneqassapput.
Naatsiiviit
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi immikkoortuni A-ni (najugaqarfiit) naatsiivinnut nunaminertanik immikkoortitsisoqarsinnaavoq, kommunabestyrelsip nalilerpagu, immikkoortup atorneqarnerata sinneranut ataatsimoortinneqarsinnaasoq periarfissaqartorlu, aammalu immikkoortup killiliussaqarfiata annertussusaa nikisinneqassanngippat.
Nunaminertat sanaartorfiunngitsut
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarusiornermi qulakkeerneqassaaq, nunaminertat sanaartorfiunngitsut ajunngitsumik torersumillu isikkoqarnissaat. Tassa imaappoq, nunaminertamik sanaartorfiunngitsumik sukkulluunniit atuineq atorneqarnissaanut ima naapertuutsigissasoq, atuineq allanut akornutaanani.
Eriagisassat avatangiisitigullu soqutigisat
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarusiornermi qulakkeerneqassaaq, illut immikkoortulluunniit kusanartuliortaasermik, kulturikkut oqaluttuarisaanermut imaluunnit avatangiisitigut soqutiginaateqarpata eriagineqarnissaat.
Ilassusiliinerillu imaluunniit illoqarfiup avatangiisiini pioreersuni nutaamik sanaartornerit illut pioreersut immikkoortullu isikkua mianeralugu ingerlanneqartassasut inatsisiliornermilu atuuttumik avatangiisinut aalajangersakkat malinneqarlutik.
Qanganitsat eriagisassat
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi qulakkeerneqassaaq, sulinerup ingerlanerani qanganitsanik eriagisassanik sunilluunniit nassaartoqassagaluarpat Nunatta Katersugaavia attavigineqassasoq.
Sanaartornerup aqqusinermut ungasissusissaa sanaartornernullu allanut ungasissusiliinerit
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi, allanik immikkut pisoqartinnagu, aqqusinerni annerusuni sanaartornermut aqquserngup ungasissusissaanik aalajangersaanissaq qinnutigineqassaaq aqquserngup qeqqaniit tullinnguuttutut ungasitsigisunik:
- Aqquserngit angallaffiunerusut 12 m
- Aqquserngit angallaffiunnginnerusut (sumiiffimmi aqquserngit) 10 m
- Aqquserngit allat (najukkanut aqquserngit) 8 m
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi aqqusinermiit suliffeqarfimmiilluunniit sanaartornermi nipiliornernut ungasissusiliinissanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, taakku taamaallaat immikkooruteqarsinnaapput nipiliortitsinerit apparsarnissaannut, soorlu saqqaasa oqorsarnerisigut, Isumannaallisaanermut killiliinikkut, killeqarfilersuinikkut kiisalu timmisartut timmiffissaasa killilersorneqarnerisigut illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarummi ilisarnaasersorneqartunik.
Aqqusiniliorneq
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi, allanik immikkut pisoqartinnagu, aqqusnermut, kuussinernut, niffarlukunik katersuivinnik il.il. nunaminertanik immikkoortitsisoqarnissaanik qinnuteqartoqassaaq tullinnguuttutut silitsigisunik
- Aqquserngit angallaffiunerusut 16 m
- Aqquserngit angallaffiunnginnerusut (sumiiffimmi aqquserngit) 14 m
- Aqquserngit allat (najukkanut aqquserngit) 12 m
Biilit uninngasarfii
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarummi allamik aalajangiisoqarsimatinnagu sanaartorfissani tullinnguuttutut biilit uninngasarfiinik piumasaqaateqarpoq:
Inissialiortiternermi
Ammasunik pukkitsunik inissialiortiternermi aamma qanittunik ammasunik inissialiortiternermi:
Biilit uninngasarfii nammineerisat (biilit unittarfiat inissiamut toqqaannartumik atassutilik):
Inissiamut ataatsimut uninngasarfiit 2.
Biilit uninngasarfii nammineerisat (biilit unittartiat inissiamut toqqaannartumik atassusilik) biilillu uninngasarfiini ataatsimoorussani pulaartunut biilinut uninngasarfik: Inissiamut ataatsimut biilit uninngasarfiat 1,5.
Uninngasarfik ataatsimoorussaq
Inissiamut ataatsimut uninngasarfik 1.
Quleriiaanik inissialiortiternermi:
Inissiamut ataatsimut uninngasarfik ½.
Ilinniartut inaannut ilinniartunullu inissianut inissiat tallimaagaangata uninngasarfik 1.
Inuussutissarsiorfiliortiternermi:
Allaffiliortiternermi:
50 m2-mut uniingasarfik 1.
Suliffissualiortiternermi sannaviliortiternermilu:
50 m2-mut uninngasarfik 1.
Pequmaasiviliortiternermi:
100 m2-mut uninngasarfik 1.
Pisiniarfiit ulluinnarni nioqqutissanik toqqagassanillu nioqqutillit, kioskit grillillu:
Tuniniaavimmi 252-mi uninngasarfik 1 aamma nunaminertami tamakkiisumi 100 m2-mi uninngasarfik 1.
Pisiniarfiit inituunik immikkut toqqagassanik nioqqutillit1 soorlu biilit, umiatsiat, qisuerniarfiit, sanaartornermik atortussaarniarfiit, pequtaarniarfiit igaffiillu atortuinik nioqqutilinnut:
100 m2-mut uninngasarfik 1.
Neriniartarfiit assigisaallu.
Issiavissat quliugaangata uninngasarfik 1.
Sanaartukkat allat:
Atorneqarnera nalilersorlugu ataasiakkaarlugit biilinut uninngasarfeqassanersut nalilersorneqartarpoq.
Kommunalbestyrelsi immikkut pisoqartillugu atuutsitsi-sinaavoq, atorneqarnera eqqarsaatigalugu biilit unin-ngasarfiiniit piumasaqaatiniit nikingatitsisinnaanermut.
Immikkut pisoqartillugu biilit uninngasarfiinut piuma-saqaat sakkortusarneqarsinnaavoq annikillisarneqarsin-naalluniluunniit.
Ilitsivinnut, quinut, containerinut qimmivilinnullu nunaminertanik atuinermik aalajangersakkat
Umiatsiamik qaqitsineq
Umiatsianik qaqitsinerit tamarmik ”Qeqqata Kommuniani umiatsianik qaqitsinermutileqqoreqqusat” atuuttut naapertorlugit pisassaaq.
Umiatsianik qaqitsinerit ima pisinnaapput:
- Illunut naatsivilinnut atatillugu imaluunniit
- Umiatsianut qaqitsivittut immikkoortitanut.
Umiatsianut qaqitsivissatut immikkoortinneqartut nunap assingani ilanngussami takuneqarsinnaapput.
Umiatsianik qaqitsinermi nunaminertamik atugassiinissamik pisariaqartitsisoqartarpoq, ilaatigulli pisariaqartarani. Takuuk ”Umiatsianik qaqitsinissamut ileqqoreqqusat” umiatsianik qaqitsinermi piffissalikkamik nunaminertamik atugassiisoqartarpoq.
Containerit.
Containerinik inissiinermi ”Qeqqata Kommuniani containerinik inissiinissamut ileqqoreqqusat” atuuttut naapertorlugit pisassaaq.
Illoqarfimmi immikkoortut
Illoqarfiup immikkoortuini containerinut immikkoortitaqarpoq, taakkulu containerinut matoqqasunut inissiivissatut inuinnarnit suliffeqarfinnillu attartorneqarsinnaapput.
Taakkua saniatigut illoqarfimmi containerinut eqqaavinnut inissiivissatut immikkoortitaqarpoq.
Immikkoortitat avataatigut containerinik inissiinermi, tullinnguuttut malillugit ingerlanneqarsinnaapput:
- Sanaartorfinni nutaanik sanaartornermut, sanaartukkanillu allanngortitsernermut ilasinermuluunniit atatillugu. Containerit peerneqassapput kingusinnerpaamik atuutilernissamut akuersissutip nalunaarutigineqarnerani.
- Nutsernermut atatillugu, annerpaamik sapaatip akunneri sisamat.
- Inuutissarsiuteqarnermi immikkoortuni suliffeqarfik namminerisamik ilitsiveqarfimminni containerinik 20 fods-inik arfinillit angullugit inissiisinnaavai, suliffeqarfiup illuutaata qalipaateqataanik qalipanneqarpata.
Containerit quitut assigisaatullu, qitiusumik immikkoortuni ammasunik pukkitsunik inissiaqarfinnut assigisaannullu atatillugu atuisoqarnissamut kissaateqartoqarpat, containerit quitut sanaartukkat qalissialersorneqarneratigut, qisummillu qallerneqarneratigut illullu qalipaateqataanik qalipanneqarneratigut, tamanna aatsaat pisinnaavoq.
Kilisaatit qaluinik aalisarnermullu atortunik qaqitsinerit ilitsivissatut innersuussutigineqartunut inissinneqarsinnaapput.
Sanaartornermi maleruagassat malillugit containerit sanaartukkatut inissinneqanngitsut, inissiinermut nunaminertamik piffissalikkamik atugassiisoqartarpoq. Soorlu aamma kilisaatit qaluinik aalisarnermullu atortunik qaqitsinermi utaqqiisaasumik atugassiisoqartartoq
Ammasumik pukkitsunik inissialiornermut atatillugu ilitsiviit quillu
Ammasumik pukkitsumik inissialiornermut naleqquttumik inissiinikkut atatillugu, ilaqutariit ataatsinut illumut garagimik 50 kvm angullugu, ilitsivimmik 12,5 kvm-i angullugu akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq. Nunap ilusaanut, ikuallannissamut ungasissutsimut eqqaamiullu isikkivianut ajoqutaanngitsumik inissinneqarsinnaappat.
Qitsuuteqarneq qimmeqarnerlu
”Qeqqata Kommuniani qitsuuteqarnermi qimmeqarnermilu maleruagassat”-ni aalajangersakkat atuuttut qanoq innikkulluunniit malinneqassapput.
Kommunip pilersaarusiorneqarnerani Sisimiut Sarfannguillu eqqaani qeqertani qimmilivissatut immikkoortitsisoqarpoq, illoqarfimmilu immikkoortuni assigiinngitsuni qimmilivinnik immikkoortitsisoqarluni.
Teknikkikkut atortut
Illoqarfimmi immikkoortumut pilersaarutinik suliaqarnermi qulakkeerneqassaaq, nutaamik sanaartornerit tamanut atugassanut innaallagissamut pilersuinermut, imermut pilersuinermut kuuffissuarnullu atassuserneqarnissaat, tassunga periarfissanik siaartiterisoqarsimatillugu.
Kuuffissuarnut aqquteqartoqarsinnaanngikkallartillugu Kommunalbestyrelsep tungaaniit imikup qasertup qernertullu katersorneqarfissaanik tankimik pilersitsinissaq piumasarineqarsinnaavoq imaluunniit imikup qasertup qernertullu quullu kuutsinneqarnissaanut avatangiisit pillugit aalajangersakkanut sukkulluunniit atuuttunut naapertuuttumik kuutsitsiveqalernissaq.
Imeq sinnerunnikoq, tassunga ilanngullugu illup qaavaniit kuuttoq, kuuffissuarnut tamanut atugassanut kuutsinneqassanngilaq, imatulli kuutsinneqassalluni, eqqani sanaatukkanut, aqqusinernut, aqqusineeqqanut nunaminertanullu sanaartorfiunngitsunut ajoqutaanani.
Imermut, innaallagissamut kuuffissuarnullu aqqutit, TV kabilit assigisaallu periarfissaqartillugu nunap ataanut matoruuneqassapput.
Pissutsinik immikkut pisoqartinnagu, ledningit qaaviniittoq nunaminertaq sanaartorfigeqqusaanngilaq artukkerneqaqqusaananilluunnit. Ledningit aqqutaannik allanngortitsisinnaanerit ledningimik piginnittumut aningaasartuutaassanngillat ledningimillu piginnittup maleqqusai malillugit suliarineqassallutik.
Nunaannarmi illuaqqanut tunngasunik teknikkikkut atortut
Eqqagassat piginnittup peqqusineratigut ikuallanneqassapput nassarneqarlutilluunniit. Ikuallaaneq ima ingerlanneqassaaq, illunut eqqaamiorisanut pinngortitamulluunniit allanulluunniit eqqaamiorisanut ulorianartorsiutsitsinani.
Anartarfinnut spandit imaarneqarsinnaasut imarisaa imaanut toqqaannartumik nunamulluunniit matoorullugu imaarneqartassalluni, taamaasilluni avatangiisinut akornutaanngisumik.
Illunut pioreersunut, anartarfimmik kuutsittakkamik pilersiffigineqarsimasunut, piginnittup imakua ima kuutsittassavaa, eqqaamiorisanut avatangiisinulluunniit akornutaanngitsumik.
Innaallagissiuutinik atuineq ima ingerlanneqassaaq eqqaani najugaqartunut sapinngisamik minnerpaamik akornutaanani. Illuaraqarfinni seqernup nukinganik nukissiuutit nukissiuutinilluunniit allanik atuisoqarnissaa kaammattorsaatigineqarpoq.